Kaija Koo, PetExpo ja mitähän vielä

Kaija Koo! Olen pitänyt Kaijan musiikista niin kauan kun voin muistaa. Äitini on myös Kaija Koon fani, ja häneltä olen aikanaan oppinut Kaijaa kuuntelemaan. Lapsena jo autossa soi Kaija Koon biisit ja osasin kaikki ulkoa. Kaija on vaan paras <3

Reilu vuosi sitten työpaikkani pikkujouluissa oltiin Kaijan keikalla, mutta sillon oltiin aika kaukana lavasta. Muistan istuneeni hyvin lyhyen mekkoni kanssa pöydällä, jotta näen Kaijan. Ihan sama mitä kaikkea vilahti, kunhan näki Kaijan! :D

Perjantaina Kaija Koo saapui taas Lohjalle ja mehän mentiin katsomaan! Miesystäväni ja pari hänen ystäväänsä lähtivät mukaan. Oltiin hyvissä ajoin paikalla, joten päästiin ihan lavan eteen, mahtavaako?!

Keikka oli mahtava, mutta mitä muutakaan voisi Kaijan keikalta odottaa? Harmikseni huomasin, että muutaman laulun sanat olivat osittain unohtuneet, mutta ei se onneksi menoa haitannut.

Muutama kuva keikalta.

Mahtava keikka, ei voi muuta sanoa!

Lauantai aamuna suuntasin äidin luokse Espooseen ja sieltä matka jatkui kohti Helsinkiä ja PetExpoa! Äidin kanssa on kiva kiertää messuja, hän jaksaa seisoskella kanssani ja katsella eläimiä pitkään. Miesystäväni vaan aina hoputtaa eteenpäin. Äiti onneksi ymmärtää ja meillä oli tosi hauskaa, saatiin juteltua paljon ja rahaakin paloi! Ensi kerraksi pitää varata vähän enemmän rahaa, kun nyt loppui vähän kesken.

Muutamat kuvat messuilta :)

Fox oli isäni luona viikonlopun. Sunnuntaina haettiin se minun töiden jälkeen kotiin ja vastassa oli iloinen koiruus. Selvästi oli ikävä ollut. Juoksutin sitä liinassa pihalla ja heittelin sille palloa. Takaluukkuun kun pakattiin sen kamoja, hyppäsi Fox äkkiä konttiin, ettei vaan jää kyydistä! :D Naurettiin, eihän se siellä voi matkustaa kun porrasperä auto, joten takapenkille samanlaisella kiireellä. Hassu rakas poika<3

Ketunpoika sairastaa

Eilen olin töissä ja mieheni oli Foxin kanssa kotona. Kertoi sitten töiden jälkeen kuinka Fox oli oksentanut kahdesti ja ripuloinut koko kylppärin. Fox oli siis itse todennut, että hätä on ja mennyt kylppäriin asioilleen, ei ollut pyytänyt ulos, mikä on kummallista.

Minun kotiin tuloni jälkeen Fox oksensi vaahtoa kolme neljä kertaa. Miehen kanssa käytiin suihkussa ja Fox joka inhoaa vettä, seisoi meidän kanssa kylppärissä koko sen ajan. Se oli siis oikeasti aika kipeä :/

Suihkun jälkeen käytin sitä ulkona ja se oksensi ja ripuloi pelkkää vettä.

Fox ei ole koskaan ennen ollut kipeä. Välillä ollut maha vähän löysällä ja välillä oksentanut, mutta ei koskaan tällälailla. Aina ollut terve, ikinä ole ollut mitään ja viisi vuotta kohta on minulla ollut.

Tänään ei ole oksentanut, mutta maha on edelleen löysällä. Apteekista hain sille Canikuria, minkä sain sille annettua tosi hyvin, vaikken ollut koskaan ennen joutunut tuollaista tekemään.

Minua huolestutti kovin, koska Fox ei ollut eilisen jälkeen juonut ja mietin jo joudunko ruiskulla antamaan sille vettäkin. Mutta sitten poika onneksi joi :)

Fox on nyt vuorokauden paastonnut, tänään saa iltapalaksi riisin keitinvettä ja vähän riisiä. Aamulla saa samanlaisen annoksen.

Pirteä on ollut koko ajan, lenkillä innolla haistellut hajuja ja kulkenut reippaasti. Eilen haki minulle iloisesti palloakin kun heitin sille.

Ehkä tämä tästä ja pikku kaveri toipuu. Huoli on kova, vaikkei tässä nyt ilmeisesti ihan hirveää hätää olekaan, kun koira on pirteä, vaikka onkin vähän *tööt*.

Kevään odotusta

Kevät tulee, hitaasti mutta tulee kuitenkin!

Viime viikolla jo nähtiin Foxin kanssa aamulenkillä kolme joutsenta ja eilen nähtiin kaksi hanhea.

Hoitokissat on löytäneet meiltä kotoa jo pienen koppakuoriaisen, että kyllä se kevät on selvästi tulossa. Tänään kävin takapihalla ensi kertaa talven jälkeen, kukkapenkissä kasvaa kovaa vauhtia helmililjaa ja krookusta. Vielä eivät kuki, mutta eiköhän jo pian.

Hoitokisut on meillä vielä hetken, torstaina lähtevät takaisin kotiin. Minulla on kauhean haikea olo, voisin pitää nuo kissat pysyvästi täällä. Ovat niin ihania ja rakkaita <3

Äitini ja hänen kihlattunsa saapuivat takaisin Suomeen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Eilen äitini kävi moikkaamassa minua töissä ja toi tuliaisia.

Äitini oli edellisellä Barcelona reissullaan ostanut itselleen tuollaisen gekko avaimenperän. Pyysin että toisi minulle seuraavalta reissulta samanlaisen. Toi myös kaulakorun, vihreän tietenkin<3 Kyllä äiti tietää!

Foxilla ja kissoilla menee hyvin. Välillä Fox ei meinaa ymmärtää, että ne kissat ei oikeesti halua sitä aina lähelleen, mutta pääasiassa Fox ymmärtää kunnioittaa. Kissat eivät sitä enää pelkää, vaan kulkevat rauhassa pitkin asuntoa välittämättä koirasta.

Fox on hämillään kun kissoja menee joka puolella

Hippu nukkuu saunassa

Graaaaaaahh!

Hippu on noin kolme vuotias kissa neito. Pentuna oli tosi sosiaalinen ja ihmisläheinen. Jotain kuitenkin muuttui ja siitä tuli arka ja pidättyväinen. Kyllä Hippu vieläkin välillä tulee luokse rapsuteltavaksi, mutta syliin sitä ei voi ottaa, ja äkkinäiset liikkeet pelottavat sen pois. Kuitenkin todella kiltti ja kaunis kissa.

moi

Hilma, Hilma, Hilma... En edes tiedä mitä sanoisin tästä kissasta. Se on minun rakkaus! Noin kaksi vuotias Hilma on syy siihen, että pidän kissoista nykyään näin paljon. Ennen en ollut lainkaan kissaihminen, minä jopa vähän pelkäsin kissoja. Mutta Hilma <3 Hilman saa laittaa vaikka solmuun, eikä se tee pahaa. Hilma viihtyy sylissä hellittävänä, on leikkisä ja kaikin puolin aivan ihana kissa. Rakastan rakastan!

Sylikissa

Hekla on uusi tuttavuus. Se ei ole koskaan ollut meillä hoidossa, enkä ole sen kanssa aikaisemmin oikein aikaa viettänyt. Mutta Heklakin on ihana. Se ei ole vielä vuottakaan vanha, se on hyvin leikkisä, hellyyden kipeä ja äänekäs! Tästä kissasta lähtee ääntä! Hekla tulee usein syliin istumaan kun datailen läppärilläni. Ja Hekla rakastaa Foxia! Aina Foxin luo menossa, reipas pikku tyttö!

Ikävä tulee tätä kolmikkoa kun lähtevät taas kotiin. Onneksi äitini kihlattunsa kanssa käy pari kolme kertaa vuodessa jossain, ja minä saan nämä kaunottaret siksi aikaa itselleni <3

Kissamaista menoa!

Perjantaina meille tuli kolme pientä hoitolaista pariksi viikkoa. Äitini kihlattunsa kanssa lähti Barcelonaan ja heidän kolme kissaa tuli meille hoitoon.

Äitini kotona asuu myös kaksi koiraa, joten kissat ovat koiriin tottuneita, mutteivat tietenkään Foxiin. Minulla ei ole mitään tietoa onko Fox ollut ennen kissojen kanssa samassa talossa, joten en tiennyt miten suhtautuu niihin. Foxhan on todella kiltisti kanini Antun kanssa, pitää siitä kovasti. Onhan Fox innokas ja haluisi kauheasti leikkiä, mut ei halua syödä Anttua. Joten olin aika luottavaisin mielin.

Hain kissat perjantai iltana ja Foxhan oli tietenkin todella kiinnostunut niistä. Piippaili minkä kerkesi ja heilutti häntää ja ois halunnut päästä iholle asti. Kissat tietysti pelkäsivät, eikä tilanne edistynyt mihinkään perjantai iltana. Yöt nukutaan miehen kanssa makkarissa ja Fox on meidän kanssa siellä. Kissat saavat riehua muualla kämpässä.

Lauantaina Fox jatkoi sitkeää tutustumistaan ja kissat sille sähisivät ja näyttivät nyrkkejä. Eivät tykänneet Foxista yhtään. Kissat oleilivat lähinnä saunassa ja kylppärissä turvassa, välillä tulivat olohuoneen puolelle katselemaan tilannetta, mutta palasivat pian turvaan kun huomasivat että koira on yhä edelleen täällä.

Mutta pikkuhiljaa kissat alkoivat ymmärtämään, ettei Fox oikeasti olekaan paha, eikä se halua niille pahaa tehdä, vaikka käytös onkin hyvin tunkeilevaa.

Nuorin kissoista, Hekla, hyväksyi Foxin ensin. Se ei enää viihtynyt kylppärissä, vaan alkoi sieltä pikku hiljaa tulla pidemmälle ja pidemmälle olohuoneeseen. Fox tietenkin koko ajan vierellä piippaamassa ja heiluttamassa häntää. Ensin pentu epäröi, mutta ymmärsi sitten, ettei Fox tee pahaa ja niistä tuli kavereita.

Heklan asenne on hyvä, pidän kauheasti sen röyhkeydestä. Se vaan kävelee muina naisina päin Foxia ja Fox joutuu sitä väistämään. Hekla on päättänyt, että koirat ei sen silmille hypi, vaan väistävät. Jos eivät väistä niin tulee nyrkistä, minkä Fox sai tänään kerran jo kokea.

Hekla ja Fox

Vanhin kissoista, Hippu, suhtautuu Foxiin aika hälläväliä -asenteella. Kyllä se sähisee jos Fox menee liian lähelle, muttei stressaa koiraa. Hippu on kauhean arka kissa muuten, ja sen asenne jotenkin yllätti.

Hipusta ei ole vielä tuoreempaa kuvaa, kun se oikeasti on aika arka ja lähinnä saunassa. Tässä vanhempi kuva toiselta hoitokerralta

Hilman reaktio myös yllätti minut täysin. Hilma on todella rohkea ja avoin kissa. Se tuntuu olevan peloton hurjapää, eikä mikään pysäytä sitä. Aivan mahtava kissa, jota rakastan kamalasti.

Hilma ei tykkää Foxista, ainakaan vielä. Se murisee Foxille korvat luimussa ja sähisee, eikä Foxilla ole mitään asiaa metriä lähemmäs. Itse olisin jotenkin kuvitellut, että Hilma hyväksyisi Foxin helpoiten, mutta näin ne eläimet yllättää. Uskon, että Hilmakin tottuu tilanteeseen, tarvitsee vain vähän enemmän aikaa.

Hilma luimistelee koiralle

Kaikeasta huolimatta eilen illalla meillä kulki kolme kissaa ja koira yhdessä olohuoneessa. Jos Fox meni liian lähelle, kissat sähisivät ja koira väistyi. Uskoin, että kaikki sujuu hyvin, mutten osannut odottaa että näin nopeasti!

Olen todella ylpeä Foxista, että se maltaa mielensä eikä tunge kissojen iholle asti, kun ne selvästikään eivät sitä halua. Tilanne varmasti paranee vielä tästä, joten ei mitään ongelmaa ottaa kissoja uudestaankin hoitoon :)

Maailman huonoin koiranomistaja ilmoittautuu!

Rakkaalla lapsellani, Foxilla, oli eilen 7v synttärit. Niitä on odotettu ja olin suunnitellut tekeväni hienon kakun pojalle ja ostavani parit uudet lelut lahjaksi. Kaikki oli toteutusta vaille valmista ja nyt odotettiin kuin kuuta nousevaa tuota päivää.

Ja mitä tekee maailman huonoin koiranomistaja? Unohtaa!!!

Unohdin ihan kokonaan Foxin synttärit, monet kerrat töissäkin katsoin kalenterista, että joo 31.3. on päivä, ei ole tänään mitään ihmeellistä. Yöllä heräsin kun muurahaiset kipittivät päälläni (meillä on tässä kämpässä ihan kauheasti muurahaisia...) ja sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta! Foxin synttärit!!! Ne oli eilen! EIIIIIIII!!!

Onneksi Fox ei ota tätä läheskään niin vakavasti kuin minä. Se lepäilee rentona pedillään, tyytyväisenä tunnin aamulenkin jälkeen. Masu täynnä nappuloita. Sitä ei näytä lainkaan haittaavan, vaikkei kukaan muistanut sen synttäreitä.

Halasin sitä kovasti ja lupasin, että korvaan tämän sille. Tänään se saa paljon lenkkejä ja ulkoilua ja leikkejä. Huomenna kun pääsee kauppaan, ostan herkkuja ja teen sille hienon kakun. Käyn hakemassa sille myös uuden lelun, tai pari. Ehkä luunkin.

Toistelen itselleni, että kyllä tämä tästä, vaikka onhan tämä nyt aivan kauheaa. Unohtaa oman koiransa, rakkaan lapsensa synttärit! :(

Mutta mitäs muuta meille kuuluu?

Jäänyt pariksi viikoksi tämä blogin kirjoittelu, kun ollut muka niin hirveesti töitä. Tehnyt kuusi päivästä viikkoa, väsymys painanut ja jonkinlainen kevätmasennus myös.

Foxin kanssa on lenkkeilty normaaliin tapaan, viime viikolla käytiin miehen kanssa jäällä koiraa juoksuttamassa. Fox luuli olevansa irti, kun pitkä liina vaan perässä juoksi :) Riemu loikkia ja haukahduksia kuului. Juoksi kauheasti ja kaivoi ja söi lunta.

Isän luona on käyty pari kertaa tämän kahden viikon aikana ja siellä Fox on saanut taas pihalla juosta liinassa, kyllä näkee miten koira nauttii! Tuo liinan hankkiminen oli kyllä parasta pitkään aikaan. Saa ihan uudenlaista liikuntaa koira, sitä kun ei voi irti pitää...

Lumen kaivamista isän luona. Hirveällä sisulla se kaivaa, kaivaa ja kaivaa...

Jäällä riehuttiin myös ihan kunnolla

Lumi vaan pöllyää kun Fox kaivaa!

Ainiin, ja ihan uusi juttu! Fox rakastui kinder munien keltaisiin yllätyskuoriin, vai mitä ne ikinä onkaan.

Se kurtisti oikeen kuonoaan ja innolla pureskeli kuoria. Turhan pieniä vaan nuo, ei voi antaa koiran itsekseen niillä leikkiä. Mutta meidän leikki onkin sitä, että minä pidän yllätyskuorta kädessäni ja Fox järsii :D

Tähän tapaan: