Kesän tuloa ei voi estää

Kesä tulee kohisten! Lehdet ovat puhjenneet, kukkia on koko ajan enemmän ja enemmän, perhosia näkyy lähes päivittäin!

Mikä olisikaan ihanampaa kun löytää näitä pieniä ihmeitä joka päivä lisää ja lisää.

Foxkin nauttii kesän tulosta

Meidän lenkkipolulta, hienosti on jo koivut vihreinä

Bongaa kotilo!

Tämmöisiä kesän merkkejä on näkynyt jo viikon ajan, nyt pääsin kuvankin ottamaan :)

Pienen pieniä perhosia näkyi aamulenkillä paljon

 

Fox katselee sorsan perään, joka lähti lentoon ihan nenän edestä

Tänään lenkkeiltiin metsässä reilu pari tuntia taas aamusta. Tai aamusta ja aamusta, hihnan toinen pää oli niin väsynyt äitienpäivästä aiheutuneista työkiireistä, että heräsi tänään vasta kymmenen aikoihin joten lenkiltä palattiin vasta puoli yhden aikaan... Ei ihan aamua, mutta kuitenkin!

Nähtiin käärmekin. Arvasin, että yhdessä kohtaa lenkkipolkuamme on käärmeitä, erään niityn laidalla. Muka tömistelin tarpeeksi, mutta silti yhtäkkiä Foxin nenän edestä luikerteli käärme. Ehdin huutaa "EIEIEIEIEI!!!" kunnes tajusin, että kyseessä oli täysin vaaraton rantakäärme. Fox olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta käärmeen kanssa, mutta jätimme sen kuitenkin rauhaan. Harmittelin kun en ehtinyt kuvaa ottamaan ennen kuin käärme luikerteli piiloon.

Isän luonakin käytiin. Fox sai olla liinassa pihalla, ajattelin että olisi purkanut energiaa juoksemalla. Mutta vielä mitä, meidän pieni ketunpoika onkin vuohi! Paljoa ei kiinnostanut juoksemiset tai pallot, koska ruoho. Lenkeilläkin pysähdytään monta kertaa jotta poika saa syödä ruohoa :D Sitä on selvästi ollut ikävä!

Namnam

Illalla koira on kyllä ollut ihan raatona. Katselin vinkuvien pentujen videoita, mutta Fox ei korvaansa edes heilauttanut. Piti ihan jo tarkistaa hengittääkö se. Kai sillä oli sittenkin rankka päivä, ressu. Iltakävelylle lähti kuitenkin innokkaana, nyt jo nukkuu sikeesti :)

Itselleni tulee torstaina kaksi vuotta täyteen nykyisessä työpaikassani. Aion huomenna mennä töissä käymään ja viemään tytöille herkkuja, vaikka on vapaapäivä. Samalla käyn shoppailemassa miehelle synttärilahjoja.
Kinuskikissan ohjeilla on ennenkin tehty jotakin, ja nyt kokeilin tämmöistä reseptiä http://www.kinuskikissa.fi/cookie-dough-leivokset?hakusivu=true
Tuli ihan järkky hyviä leivoksia, vaikkakin niin makeita ettei montaa tarvi kerralla syödä. Sisäinen leipomishiireni sai hetken tyydytyksen, ties koska ehtii taas ensi kerran jotain leipomaan...

Kuvakin vielä, ei ihan saman näköisiä kun Kinuskikissan tekemät, tein täytteen väärässä järjestyksessä vahingossa :D Makua se ei kuitenkaan pilannut!

Anttu esittäytyy

Olen jo aiemminkin maininnut kanistani Antusta. Anttu asuu isäni luona maalla ja vierailen siellä sen luona vähintään kerran viikossa. 

Rodultaan Anttu on ranskanluppa ja se on hieman yli viisi vuotias. Anttu on äärettömän kiltti, koskaan ei ole ketään purrut (ei edes Foxia). Anttu on melko viilipytty luonteeltaan, vaikka taivas putoaisi niskaan sitä ei paljoa kiinnostaisi.

Anttu on pirteä ikäisekseen, vetelee iloloikkia ja pomppii minua ympäri kun menen sitä moikkaamaan. Kaikin puolin aivan mahti kani.

Tänään olin käymässä isäni luona ja päätin viedä Antun ensi kertaa ulos tänä keväänä. Talvisin en uskalla sitä ulos viedä, kun pelkään että se palelee. Tiedän, ettei se palelisi, mutta...

Tänään Anttu oli vähän laiskemmalla tuulella. Kun oli aikansa riehunut, keskittyi pupu vaan ruohon syöntiin. Kivaa sillä tuntui kuitenkin olevan.

Mites Fox? Foxhan rakastaa jokaista elävää olentoa, niin myös Anttua. Pupu parka on aina ihan märkä kun Fox nuolee sitä... Onneksi rakkaus on molemmin puolista.

Kani karkaa!

<3

Fox oli tosi hienosti koko ajan. Se oli liinassa vähän matkan päässä, kani pääsi sen luokse halutessaan. Aikansa Fox itkeskeli kun olisi halunnut leikkiä, mutta rauhottui sitten.

Lopuksi leikittiin vähän pallolla

Ilalla minulle iski hirveä piirrustus into ja taiteilin sitten hiilillä Foxin. Yritin varjostaakin sitä ja... No niin, siitä huomaa ettei taito ole enää tallella :)

Kevät

Kevät on minun lempivuodenaika, ollut aina. Rakastan seurata miten luonto herää eloon talven jälkeen. Leskenlehdet, sinivuokot, kimalaiset, perhoset. Kaikkea ilmestyy koko ajan lisää ja lisää, muuttolinnut palaavat, rakastan vaan niin paljon!

Maanantaina oli vapaapäivä, joten oltiin pari tuntia Foxin kanssa metsässä tutkailemassa kevään tuloa. Löydettiin paljon leskenlehtiä, ensimmäiset sinuvuokot löytyi ja kauhea määrä peuran karvoja, jotka kiinnosti Foxia kamalasti.

Sinivuokkoja löytyi jonkin verran, mutta aika vähän kuitenkin... Vähän käytiin Foxin kanssa kallioillakin, mistä poika kiinnostui hirveästi. Oikein kiva lenkki oli kaikin puolin!
Fox on hienosti toipunut vatsataudistaan ja on taas ihan terve. Säikäytti minut kyllä kunnolla silloin, onneksi kaikki nyt taas hyvin <3

Vierellä kulkemista... Luntakin vielä löytyi!

Tänään oli myös vapaapäivä ja käytiin taas Foxin kanssa metsässä kävelemässä noin pari tuntia. Poikettiin vähän tavanomaiselta reitiltä ja löydettiin hirveä määrä sinivuokkoja, sekä hieno hiekkakuoppa! Sen pohjalle pitää ehkä tehdä joskus myös retki, nyt vaan oleiltiin kiltisti sen reunalla.

Tänään käytiin myös äitini luona kyläilemässä. Hän ja hänen kihlattunsa kävivät eilen hakemassa lauman uuden jäsenen kotiin, saksanpaimenkoira uros pennun! Pakkohan tuota pientä naskalihammasta oli heti päästä katsomaan ja sulatti ainakin minun sydämen välittömästi, miesystäväni ei niin innostunut...

Ja sitten sitä kuvasaastetta! Ällöttävä pentu, itse en ainakaan tuollaista haluisi <3

Vähän jotain muutakin seassa...

Vähän sitä isompaakin sakua